Keissejä ja Scheisseä

Osallistuin kauppiksen ja BCG:n case-kilpailuun, mutta ryhmämme tippui ekalla kierroksella. Vituttaa.

Mainio lehti

Törmäsin vähän aikaa sitten Ode Magazineen, joka mainostaa itseään älykkäiden optimistien yhteisöksi. Sellainen minäkin haluan olla. Kannattaa tsekata nettisivut.

Toka päivä vhh:ta/syklitystä

Nyt on toinen päivä menossa vähillä hiilareilla ja kroppa alkaa pikku hiljaa tottua. Alkuun vähän väsytti ja särki päätä, mutta olo paranee koko ajan. Sunnuntaina olisi tarkoitus nostaa vähän puntteja, jolloin syön enemmän hiilihydraatteja ja vähemmän rasvaa. Huomisen aikatauluista en vielä tiedä, mutta jotain kuntoilua olisi hyvä tehdä.

Eilisen heikotus tosin saattaa johtua myös pienestä flunssasta, jonka typeryksenä yhdistin liian rankkaan punttien nosteluun. Nojoo. Oli fiilis puskea pää vaikka seinästä läpi.

Salia, syklitystä ja synttäreitä

Moi taas!

Täytin viime lauantaina 25 ja olen nyt aloittanut sen kovasti uhoamani nenänvalkaisukuurin. Samalla alointan erään toisen asian, nimittäin vähempihiilihydraattisen ruokavalion parilla pienellä muutoksella. On nimittäin kyse sen kuuluisan hiilihydraattien syklittelyn aloittamisesta. Tarkoituksena on siis olla vähillä hiilihydraateilla normaalisti, mutta salipäivinä syödä hiilihydraattipitoista ruokaa ihan normaalisti - tai aika runsaastikin. Tämän pitäisi pitää aineenvaihdunta käynnissä ja samalla painon pitäisi pudota. En tiedä. Kokeillaan.

Eilen olin taas salilla, mutta voimia ei tuntunut riittävän. Liekö syynä univaje tai pieni syysflunssa? Elämä on nimittäin ollut aika ajoin niin kiireistä, ettei nukkumiselle jää riittävästi aikaa. Yritän kuitenkin nukkua vähintään kuusi tuntia yössä, koska muuten mistään ei meinaa tulla mitään.

Saa nähdä mitä ensimmäinen nenänvalkaisuviikonloppu tuo tullessaan. Kiusauksia vai ahdistusta neljän seinän sisällä? Pelottaa jo valmiiksi

The Pact We Got Beeffissä 23.10 klo 19

Me kaikki tiedämme, että telemark on liikuntamuodoista parhain ja omat säälittävät kuntoiluyrityksenikin liittyvät laskutouhuihin. Unelmanani on vielä joskus (ennen kolmeakymmentä) olla hyvässä kunnossa ja vain haikata ja laskea koko talvi - tai miksei koko vuotta.

Kannattaa tulla tsekkaamaan Powderhoesin uutuus, The Pact. Traileri on ainakin lupaava. Motivoi meikäläistä pitämään huolta itsestäni.

Salilla tauon jälkeen

Tänään sain itseni vihdoin taas salille. Vaihdoin ohjelman 1-jakoiseksi ja pyrin tekemään sen 1-2 kertaa viikossa. Paikat aika hellänä liian pitkän tauon jälkeen. Nojoo. Kyllä tämä taas tästä lähtee. Pitäisi vain keksiä jotain aerobista liikuntaa, joka olisi kestoltaan yli 1,5 tuntia ja syke riittävän matala.

Muutama kuva Kilpisjärveltä

Lisää kuvia Krissen galleriassa.

Lokakuusta (melkein) tipaton?

Ei. En ole krapulassa.

Täytän lokakuun neljäntenä päivänä 25 vuotta. Täysi-ikäisenä, eli viimeisenä seitsemänä vuotena, on lähes jokainen viikonloppu kulunut ainakin osittain baarissa joitain pikkutipattomia ja intensiivisiä kuntoilukausia lukuun ottamatta. Monesti on ollut hauskaa enkä kadu yhtään ryyppyreissua, vaikka monta olisi voinut jättää tekemättäkin. Nyt kuitenkin ajattelin taas vähän ryhdistäytyä ja ryhdistäytyminen ja "viihtiminen" eivät omalla kohdallani aina osu yhteen.

Toinen syy on melko intensiivinen työ- ja opiskelutahti. Viikoilla ei useinkaan ehdi kotiin kovin aikaisin ja liikuntaankin on tällä hetkellä vaikea löytää aikaa. Ainoaksi vaihtoehdoksi tuppaavat jäämään viikonloput. Darra ja urheilu taas eivät oikein sovi yhteen.

Kolmas asia on vielä unirytmi. Vaikka unettomuushelvetti onkin takana, huomaan silti etten aina kerkeä nukkua riittävästi viikolla ja kun univelkaan lisätään alkoholin unen laatua heikentävä vaikutus, on koko keitos valmis.

Yritän vielä taas kerran tupakkalakkoa, joka onnistui parin viikon ajan jo kesällä. Tällä kertaa ajattelin yrittää champix+nikotiinipurkka-yhdistelmällä. Tupakkalakon onnistuminen vaatii minulta juomattomuutta ainakin joksikin aikaa.

Joo. Ja alkoholissa on vielä pirusti turhia kaloreita sekä lieveilmiöissä vielä enemmän.

Ajattelin silti järkätä jotain synttärikivaa ensi lauantaina. En varmaan jaksa kutsua porukkaa kotiini, koska viime bileet olivat vähän turhankin railakkaat, vaikka hauskaa oli. Luultavasti päivystän jossain baarissa ja vastaanotolla poikkeavat saavat halutessaan tarjota stoben synttärilahjaksi. 3.10 on taas dubstep-bileet, joten saatan viettää synttäreitä etuajassa julmien bassosoundien muodossa. Saa nähdä. Kaikki blogin lukijat ovat tervetulleita moikkaamaan. Pistän lisää infoa myöhemmin. Nyt ei jaksa ajatella koko asiaa.

Hyötyliikuntaa ja onnellisia kaupunkeja

Moikka taas!

Tänään olen ollut reipas, vaikka eilen muutaman oluen maailmaa parantaakseni joinkin. Olin nimittäin juttutuvassa Porkkanamafian tempauksessa, joka tuotti 3300 euroa ravintolan ekotehokkuuden parantamiseen. Ei voi muuta kuin arvostaa Roope Mokkaa ja kumppaneita, jotka ovat onnistuneet luomaan Suomeen uuden kansalaisliikkeen hyvin nopeasti. Big Up!

Tänään toimin taas epäekologisesti ja käväisin aamupäivällä mökillä tekemässä ruumiillistä työtä. Nostimme veneet talviteloille ja kannoin tavaroita talvivarastoon jne. Ensi viikolla treenaus taas alkaa. Ajattelin tosiaan lisätä aerobista ja vaihtaa yksijakoiseen saliohjelmaan, jossa mahdollisesti olisi paljon kahvakuulaliikkeitä, jotka ovat jäätävän tehokkaita - suosittelen!

Lauantaina olin Dodon jokavuotisessa Megapolis-tapahtumassa. Tilaisuus oli jälleen kerran kiinnostava ja vierailla oli paljon sanottavaa. Tuli samalla moikattua tuttuja naamoja ja tutustuttua muutamaan uuteen tyyppiin. Aplodit Dodon porukoille! Hyvä tapahtuma jälleen kerran!

Megapoliksen kiinnostavin puhuja oli ehdottomasti Bogotan (Kolumbian pääkaupunki) entinen pormestari Enrique Penalosa, joka pormestarikautensa aikana uudisti kaupungin joukkoliikenteen ja rakennutti 300 km kävelykatuja ja pyöräteitä. Jos tuohon pystyy Bogotassa, niin pitäisi pystyä Helsingissäkin. Kaupunki ekologisoitui ja henkirikokset vähenivät huomattavasti. Miehen omin sanoin: "Autojen kaupungista tuli ihmisten kaupunki." Tähän blogiin liittyen voisi vielä todeta, että pyöräteiden parantaminen Stadissa tuskin ainakaan huonontaisi kansanterveyttä...

Arktiset terveiset ja vähän muutakin

Viime viikolla olin vaeltamassa pienen reissun opiskelijaporukan kanssa Kilpisjärven lähimaastoissa. Tunnelma oli omalta osaltani nostalginen, sillä Kilpisjärven seutuun liittyy monia todella hyviä muistoja: ensimmäiset telemark-käännökseni, monia itse kiipeämällä ansaittuja laskuja ja lapsuuden muistoja hyvistä hetkistä jo ennen telluharrastuksen alkua.

Jaksoin raskaan rinkan kanssa usean keskikokoisen suomalaisen laskettelurinteen kokoisia nousuja ihan riittävän hyvin. Kesän aktiivinen kuntoilu varmasti auttoi, samoin kuin tottumus maastoon, riittävä nestetankkaus, hyvä porukka ja oikea asenne. Vaellus on pitkälti tahdosta ja järjestä kiinni. Apatiaan vajotessaan ei viitsi täyttää vesipulloa purosta ja kohta on edessä nestevajaus, jolloin juominen alkaa olla jo liian myöhäistä. Pari kertaa tilan kokeneena voin hyvin kutsua nestevajausta erittäin epämiellyttäväksi. Mikään ei tahdo mennä sisään eikä pysyä siellä. Laatta lentää varsin helposti. Nojoo. Vaelluksella huonokuntoinenkin pärjää, jos on sisua ja ennen kaikkea järkeä.

Olisin toki voinut hoitaa itse hommat fiksumminkin. Jyrkkien tunturien ylös nousu rinkka selässä on minulle lihastyötä, johon tarvitaan lihasten energiavarastoja, jotka latautuvat parhaiten pitkäkestoisia hiilihydraatteja usein ja pienissä erissä syömällä. Muutaman kerran huomasin eron nousussa, jonka aikana lihaksissa oli energiaa verrattuna energiattomaan nousuun. Ero oli suuri. Joten muistakaa erityisesti vuoristoseudulla vaeltavat: syökää ja juokaa riittävästi sekä riittävän usein!!

Vaellus kuitenkin meni kokonaisuutena loistavasti ja sain uusia kavereita ja paljon itseluottamusta. Vanha läski pystyy vielä johonkin, joten täältä tullaan! Rupesivat vuoret himottamaan myös skinnaus- ja laskumielessä. Sen verran komeita tuntureita Kilpisjärven läheisyydessä erityisesti Norjan ja Ruotsin puolella on. Pistän lisää infoa ja kuvia kunhan Krisse saa kuvat nettiin.

Muuten on ollut kiireistä ja olen taas blogitellut liian vähän. Säädän varmaan saliohjelman yksijakoiseksi ja yritän lisätä aerobista. Se pirun hiilarien syklityskin pitäisi aloittaa, koska uskoisin tyylin olevan paras itselleni. Runsailla hiilareilla en oikein saa painoa pois. Johtunee varmaan liiallisesta insuliiniresistenssistä.

Puolitoista viikkoa sitten koin toisenlaista hyvänolon tunnetta dubstep-bileissä Suvilahden voimala-alueella. Paikassa oli todella tuhti sound system ja basso jylisi. Nautin musiikista koko ruumiini voimin. Hienointa oli kuitenkin lähiaikoina kohentunut itsetuntoni. Pystyin nauttimaan tanssimisesta kokematta rumaa kehoani häiritsevänä. Itseinhon jälkeen mahtava tunne!

Pakko vielä postata yksi ajankohtaine video. Kauhajoen ammuskelu oli järkyttävä tapahtuma. Ennen kuin syyllisiä aletaan etsiä peleistä, netistä, elokuvista tai mistä vaan, kannattaa kuunnella tämä:

Musiikkia idästä

Koska urheilut ovat ikävän yksityisasian takia ainakin ensi viikolle saakka jäissä, niin bloggaan välillä jostain muustakin. Kiinnostaa varmaan kiviäkin, mutta kukaan ei toisaalta käske lukemaan tätäkään blogia. Toiseksi fyysinen ja henkinen hyvinvointi ovat sidoksissa toisiinsa ja musiikilla on osansa omassa fyysisessä ja henkisessä hyvinvoinnissa. Oli kyse sitten hardcoren kuuntelusta salilla tai uneen tuudittautumisesta jazz-klassikkoihin keskittyen.

Nörttään liikaa musiikkiboardeilla ja miksauksiakin tulee kuunneltua varsinkin single-vetoisista genreistä, kuten reggaesta, dubstepista, housesta jne. Toisin sanoen ostan enemmän levyjä albumeina, jolloin joidenkin genrejen musiikista tulee nautittua miksauksina.

Törmäsin ukranailaisen 3D Stasin ep:n promomiksaukseen ja yllätyin suuresti. Kaverit ovat Ukrainasta jä vääntävät dubstepia. Luulin, että noin itäisessä euroopassa kuunnellaan vain eurodancea (pl. Serbia, jossa kuunnellaan nationalistista eurodancea). Ehkä ep ei promomiksauksen perusteella mikään mestariteos ole, mutta ukrainalainen dubstep yllätti positiivisesti.

Miksaus
3D Stas Myspace

Pakollinen avautuminen

Aiheenton postaus, mutta nyt on vain pakko avautua. Kiitos ja anteeksi.

Olin erään kaverini kanssa kuvaamassa Vuosaaren vanhalla vedenpuhdistamolla. Paikassa oli luonnollisesti paljon graffiteja, mitkä mielestäni sopivat hylätyyn ja huonokuntoiseen betonirakennelmaan mainiosti.

Puhdistamolla hengatessa huomasi kuitenkin, että graffiteja on niin ikään poistettu seinistä, vaikka taloja, joiden asukkaiden kauneudentajun kanssa maalauksen voisivat olla ristiriidassa ei kovin lähellä ole.

Tästä päästään kaupungin nollatoleranssipolitiikan järkevyyteen. Mielestäni asia ei tässä tapauksessa liity kenenkään mielipiteeseen graffiteista. Itse kyllä kyseisestä taidemuodosta pidän, mikä on tässä kuitenkin pakko tunnustaa.

Herää vain kysymys: Mitä järkeä on poistaa graffiteja veronmaksajien rahoilla paikasta, jossa ne eivät näy muille kuin graffitien ystäville ja satunnaisille urbaaneille löytöretkeilijöille? Itse keksisin varmasti satoja parempia rahareikiä.

Lisää infoa vaikka Nollatolenranssi-sivuilta.

Unen laatu <3

Woo hoo!

Heräsin aamulla ennen kellon soittoa. Luulin taas kärsiväni unettomuudesta, mutta asia olikin toisin. Huomasin auringon nousevan ja sängyllä pötkötellessä se kellokin soi joskus puolen tunnin päästä. Olin varannut nukkumiseen vain enemmän aikaa kuin siihen parantuneen unen laadun ansiosta tarvitsin.

Ei voi olla hehkuttamatta tätä, koska olen noin 7-8 tunnin unilla täysin levännyt. Täysin ennen kuulumatonta, sillä aiemmin nukuin 12-14 tuntia, ellei herätystä ollut. Vielä pitkienkin unien jälkeen olin herätessä kiukkuinen ja väsynyt. Nyt taas energiaa tuntuu olevan vaikka muille jaettavaksi.

Hyvät fiilikset!

Pakko vain mainita, että tällä hetkellä fiilis omasta elämästä on poikkeuksellisen hyvä! Naama ei näyttänyt tänään peilissä niin rumalta kuin yleensä eikä mikään normaalisti ahdistavalta tuntuva asia ahdistanut. Kun se vaimo vielä löytyisi...

Olen pudottanut taas hiilihydraatteja ravinnosta, koska minulla se tuntuu ainoalta toimivalta keinolta. En kuitenkaan droppaa millekään täysin ketogeeniselle dietille, koska niissä on haittapuolensa. Tällä hetkellä treenit ovat vähän jäissä yhden ikävän jutun takia, mutta rupean tässä piakkohin syklittelemään hiilihydraattien saantia. Täytyy vielä etsiä asiasta lisää tietoa, jotta kaikki menisi putkeen.

Syklityksen perusideana on siis elää muuten vähillä hiilihydraateilla, mutta muutaman päivän välein syödä niitä enemmän, jolloin taas proteiinia ja erityisesti rasvaa syödään vähemmän. Olen löytänyt hommasta pari versiota, joita tässä funtsin. Ideana on myös tehdä punttitreenit tai raskaat punttitreenit hiilaripäivinä, koska ainakin itse koen ne mahdottomiksi ilman energiaa.

Pistän kohta lisää infoa! Olkaahan kiltisti. Menen kohta nukkumaan. Mahtavaa!

Kova miksaus

Kuuntelen tässä parhaillaan Hereillin kesämiksausta. Vaikuttaa kovalta. Suosittelen, jos dubstepista sattuu pitämään.

Miksaus
Biisilista

Ruokavaliosta lisää mahdollisimman pian. Kuunnelkaa sillä välin musiikkia.

Arvostan unta

Hyvää huomenta kaikille!

Nukuin hyvät yöunet ensimmäistä kertaa useaan vuoteen. Olen nimittäin kärsinyt unettomuudesta jo kymmenisen vuotta ja toisaalta nukkunut suunnattomasti, kun siihen on ollut mahdollisuus. Tähän on tietenkin liittynyt ikäviä sivuseikkoja kuten pommiin nukkumista, myöhästelyä ja kroonista väsymystä. Tämän kesän aikana unettomuus rupesi käymään jo täysin sietämättömäksi.

Unilääkkeitä on tullut syötyä jonkun aikaa, mutta niissäkin on muutamia ongelmia. Ensinnäkin ne menettevät tehonsa melko nopeasti. Toiseksi tujummat (ainoat toimivat) unilääkkeet saattavat aiheuttaa riippuvuutta ja muistia ne ainakin heikentävät.

Koska elämästä tuli sietämätöntä, kävin unitutkimuksessa vähän aikaa sitten. Nukuin yhden yön unipatjalla, joka rekisteröi nukkuessa sydämenlyönnit, kieriskelyn, hengityksen sekä unen eri vaiheet. Selvisi, että syvän unen osuus oli alle puolet terveen ihmisen vastaavasta, mistä johtuen olen ollut kroonisesti väsynyt ja unen tarve on huonosta unen laadusta johtuen ollut suunnaton. Ilman herätyskelloa nukuin yleensä 12-14 tuntia koiranunta.

Lääkärin mukaan kyse oli autonomisen hermoston häiriöstä, jonka luultavasti pitkittynyt stressi on aiheuttanut. Toisin sanoen olen kärsinyt sympaattiisen hermoston ("päivämoodi") ylitoiminnasta ylitoiminnas parasympaattiseen hermostoon nähden ("yömoodi").

Sain uuden lääkityksen, joka ei ole varsinaisesti keskushermostoon vaikuttava eikä perustu bentsodiatsepiineihin, joilla on useita haittavaikutuksia. Päin vastoin lääkitys korjaa hermoston toiminnnan ja vaikuttaa myös unen laatuun eikä vain turruta uneen. Heti ensimmäinen yö uuden lääkityksen kanssa tuntui hyvältä enkä aamulla ole vuosiin ollut yhtä levännyt ja pirteä.

Käsittääkseni omat oireeni saattavat vaikuttaa myös rasva-aineenvaihduntaan, mikä on saattanut olla syynä lähiaikojen vakaviin painonhallintaongelmiin. Jos joku lääkäri sattuu lukemaan tätä blogia, niin olisin kovin kiinnostnut kuulemaan unettomuuden vaikutuksesta kortisolin tuotantoon ja toisaalta unettomuuden sekä kortisolin vaikutuksesta painonhallintan.

Eipä tämän ylipitkän postauksen jälkeen mitään uutta. Jos kärsitte unettomuudesta, niin siihen löytyy apua! Ihmettelen itse vain sitä, miksi hankin apua vasta, kun tilanne kävi täysin sietämättömäksi. Kuinka paljon parempi elämän laatuni olisi ollutkaan monta vuotta!

Toivottavasti kaikki sujuu jatkossa paremmin!

Sekalaisia kuulumisia

Moi taas. Kiitos kaikille kommentoijille. Jaksan uskoa omaan venähtäneeseen projektiini osittain siksi, että joku tuntuu tätäkin liian harvatahtista blogia lukevan.

Kesällä kuntoprojekti - sellainen tämä ehkä kuitenkin enemmän on - on sujunut suhteellisen hyvin puntin osalta, mutta ruokavalio ja aerobinen eivät ole toimineet. Paino ei oikein laske. Itse asiassa painan niin paljon, etten edes kehtaa sitä tunnustaa. Olen kyllä miettinyt erään rajan, jolloin kerron. Tosin painosta on nykyisin suurempi osa lihasta, koska rasvaton kehonpaino lähentelee yhdeksääkymppiä.

Punttisalilla veivaaminen on näköjään tuonut muutaman kilon lisää rasvatonta painoa. En edes aio pudottaa painoa kovin paljoa alle sadan. Rasvaton kehonpaino käsitteenä vähän hämää, sillä osa siitäkin on nestettä, joka lähtee laihduttaessa. Punttaamalla rasvaton paino (yllättäen) nousee.

Ei kai auta muu kuin tosissaan ruveta vähentämään hiilareita, mutta maltillisesti. Samalla olen jälleen kerran huomannut, että viikonloppu tuhoaa helposti viikon kovan työn. Siksi olenkin ruvennut suosimaan (ainakin osittain) viikonloppuisin mökkeilyä baareilun sijasta. En nyt jaksa avautua asiasta sen enempää.

Tunnin mittaiset sessarit aerobisilla laitteilla tuntuvat aika tyhjiltä. Jotain crossaria veivaa salin jälkeen mielellään puolisen tuntia, mutta pidempi harjoitus tuntuu jo vähän dorkalta. Sen sijaan kävelin pari tuntia metsiä ristiin rastiin viime viikonloppuna mökillä ja homma ei ollut lainkaan tylsää. Lisäksi tavoitteenani on kävellä uusilal vaelluskengillä ennen syyskuun puolivälin reissua vähintään 50 km.

Kai tässä pitää jaksaa, vaikka mieliala vaihtelee niin tämän ikuisuusprojektin kuin kaiken muunkin suhteen aika rajusti. Unettomuuteen on onneksi tulossa apua ja parempi lääkitys. Kävin viime viikolla unipatjatutkimuksessa ja minulta diagnosoitiin stressiperäinen hermoston toimintahäiriö. Toisin sanoen hermostoni toimii koko ajan ns. päivämoodilla, jolloin nukkuminen on hankalaa ja unen laatu todella heikko.

Monen vuoden unettomuuteen olikin apu! Miksi en hakenut sitä aiemmin?

tööt

olin just bodaa.

HUAA!

Mikä tyyli sopisi?

Koska en oikein jaksa kertoa olemattomista kuulumisistani, jos ei lasketa tämän maltillisen laihduttamisen ja kunnon parantamisen tökkimistä, niin ajattelin listailla muutamia ihan kiinnostavan oloisia linkkejä asia koskien.

Viime kesänä pudotin vähän yli 15 kg vähähiilihydraattisella dietillä. Nyt paino on suureksi osaksi takaisin - tosin osa painosta taitaa olla lihasta, sillä en tunne lihonneeni, vaikka salilla käynnin aloittamisen jälkeen paino onkin noussut.

Olen kokemuksesta huomannut painoni putoavan nopeasti, jos karsin kaikki hiilihydraatit pois ravinnosta ja korvaan ne rasvalla ja proteiinilla. Kaiken lisäksi vielä pidän lihaisista ja rasvaisista safkoista, joten hommassa ei pitäisi olla ongelmaa. Kuitenkin ongelmia.

Ensinnäkin vähähiilihydraattista ruokavaliota on kohtalaisen vaikea ottaa elämäntavaksi. Itse yritin, mutta epäonnistuin.

Toiseksi salilla käynti sujuu paremmin, mikäli on hiilihydraateista saatavaa energiaa sisällä. Tietenkään laihtuakseen ei ole pakko nostaa puntteja, mutta se on ainut tapa (riittävän ravinnon) lisäksi minimoida lihaskato laihduttaessa. Yleisesti ollaan sitä mieltä, että lihasten menettäminen painon laskiessa johtaa energiankulutuksen vähenemiseen, jolloin takaisin lihominen on helppoa. Perinteisessä jojo-laihdutuksessa (tyylistä riippumatta) menetetäänkin useimmiten rasvaa, lihasta ja vettä sekä saadaan tilalla rasvaa ja vettä. Näin olen ymmärtänyt.

Mitä olen lueskellut juttuja vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta, niin sekin tietääkseni johtaa helposti lihasten vähenemiseen, jolloin takaisin lihominen on helppoa.

Olen lähiaikoina yrittänyt etsiä tietoa hiilihydraattien syklittämisestä ja muista keinoista pitää aineenvaihdunta kunnossa. Menetelmällä väitetään olevan vähähiilihydraattisten ja normaalien ruokavalioiden parhaat puolet. Löysin muutaman hyvän sivuston asiaa käsitellen ja postailen jossain vaiheessa lisää.

Former Fat Guy

Noin 300 paunaa (150 kg?) laihduttaneen tyypin blogi ja sivusto. Vaikuttaa kiintoisalta

Fat Loss Troubleshoot

Ravintoterapeutti ja personal trainer Leigh Peelen blogi. Vaikuttaa ihan asialliselta.

Sujuu kohtalaisesti

Moi taas kaikille, jotka tätä blogia jaksavat lukea!

Tällä viikolla on tullut treenattua jo kolmesti: kerran aerobista ja kaksi punttia. Yritän vielä saada viikkoon mahtumaan yhden leppoisan aerobisen ja yhden raivokkaan salitreenin. Kuulan kanssa vääntäminen salilla menee tosin jo osittain aerobisen harjoittelun puolelle. Safkapuoli on pysynyt kohtuullisen hyvin hallinnassa. Olen saanut duunissa skipattua jälkiruoat, joille on onneksi vaihtoehtona hedelmä. Työpaikkaruokakin on ollut pääsääntöisesti kohtuullisen terveellistä.

Myös ohjeiden mukaan olen syönyt kolmen-neljän tunnin välein ja pääsääntöisesti melko pieniä annoksia. Kaloreita en ole pahemmin laskenut. Ruokavaliossa on ollut paljon kaurapuuroa, kanaa, tonnikalaa, kasviksia, tummaa leipää, hedelmiä, vihanneksia ja raejuustoa. Aika ällöterveellistä siis.

Pyöräprojektiksi sain parilla kympillä vanhan Peugeotin rungon, josta olisi tarkoitus rassailla katu-uskottava ghettofiksi. Toivottavasti fysiikka riittää kyseisen laitteen ajamiseen. Raadon kanssa puuhastelu on mukavaa hommaa. Tällä hetkellä poistelen rungosta maalia ja yritän saada jumiutuneen stemmin (ohjaustangon kannatin) irti, jotta voisin jossain vaiheessa maalata pyörän. Kommenteissa saa muuten ehdottaa, minkä värinen pyörästä tulee.

Ostin myös Terrorin viimeisimmän levyn, jota on tullut luukutettua podissa puntteja nostaessa. Reipasta menoa, vaikka joku voisi sanoa purkka-hc:ksi.

Kehissä taas

Yhyy. Olen taas ollut hävettävän laiska bloggaaja melkein yhtä laiska kuntoilija. Ensin oli kyynerpää pirun kipeä - niin kipeä, että meni parit yöunet, kun koko kättä ei saanut asentoon, jossa siihen ei olisi sattunut. Sen jälkeen olin reissussa ja lopuksi flunssassa.

Tällä hetkellä kropassa on joku ihmeellinen turvotus. Ei johdu punttaamisesta eikä liioin juhannuksesta. Ärsyttää vain pirusti. Olen kiskonut vihreää teetä raivolla - mikä on sinänsä ihan hyvä. Ainakin terveellisempää kuin holtiton kahvin lipittely töissä.

Unettomuus on suhteellisen hyvin hanskassa - kiitos lääkityksen. Olen jopa jaksanut parina viimeisenä aamuna lähteä vääntämään aamuaerobista salille ennen töitä. Treenaamisen kanssa tällä hetkellä pahimmalta tuntuva ongelma on punttitreenien ajoittaminen. Duunissa on mennyt kohtuullisen myöhään ja liian myöhään tehty punttitreeni vie helposti yöunet, joita ei pelkälle luonnollisella lääkityksellä (melatoniinilla, tämä ei ollut mikään kaksimielisyys) saa takaisin. Ainut toimiva tapa on varmaan hipsiä salille suoraan duunista, koska työnantaja ei ole niin joustava, että voisin keskellä päivää punttailla ja tehdä loput duunit illalla.

Yritän tässä saada virtaa tiukempaan treenirytmiin. Aika optimaalinen olisi noin tunnin aamuaerobinen joka arkiaamu, jonka päälle kolmisen kertaa viikossa punttia. Luulisi tehoavan, mutta menee jo omasta mielestäni aika rankaksi. Noh, mutta eikös sitä sanota: "No pain, no gain."

Koska musiikilla on aina ollut tässä blogissa oma osansa, niin pakko kirjoittaa siitäkin. Lähiaikoina olen treenaillessa kuunnellut aika paljon hardcorea, vaikka en kovin hyvin genressä ole sisällä. Saa suositella jotain hyvää ja kiukkuista sXe ja muuta mouhoamista. Klassikot (Minor Threat, Black Flag etc.) toki tunnen. Nehän lasketaan yleissivistykseen.

Tsygän hommaaminen on jälleen ollut mielessä myös. Menin myymään halvalla ostetun vanhan teräsrunkoisen maantiepyörän kaverille, koska en muka olisi jaksanut laittaa sitä kuntoon. Kaveri rassasi maantieruoskasta helvetin nätin sinkulan halvalla. Harmittaa.

Parit tulokset

Tänään olin toista kertaa tällä viikolla treenailemassa. Eilen tein jalkoja ja tehoa tuntui olevan, kun vähän lisäsin painoja. Väänsiin myös jumppapallon kanssa keskivartalon syviä lihaksia parempaan kuntoon. Jos vaikka ryhti paranisi. Tai jotain. Tänään veivasin crosstraineria vähän yli tunnin. Laitteen mukaan olisi palanut noin 850 kaloria. Totuus on varmaan noin puolet siitä.

Mittautin myös kehon koostumuksen. Paino ei ole laskenut - itse asiassa se on noussut. Rasvaa on sen sijaan lähtenyt kolmisen kiloa. Lihasta on tullut vähän lisää ja koko ruho on täynnä nestettä. Pitää varmaan ruveta kiskomaan vihreää teetä viime kesän malliin.

Taas salilla

Tänään oli viikon kolmas liikuskelukerta. Veivasin puntteja, kahvakuulaa (suosittelen, jäätävän tehokasta) ja vähän keskivartaloliikkeitä pallon kanssa. Taas sain huomata kuinka huonossa kunnossa keskivartolo on, varsinkin syvien lihasten osalta. Ns. hooverit, siis käsien varassa pallon päällä oleskelut, eivät sujuneet lainkaan.

Tök tök

Tänään taas salilla. Vuorossa olivat jalat, alaselkä ja kiertäjäkalvosimet. Jalkatreenistä ei tunnu saavan tehoja irti, jos aina yhtä raskasta (ainakin tällä massalla) askelkyykkyä ei lasketa. Pitänee vielä hakea lisää neuvoja siihenkin.

Blaa blaa

Taas olen ollut laiska. Nojoo. Salilla olen käynyt viime viikot 2-3 kertaa viikossa ja yrittänyt muutenkin olla skarppina. Teetin myös ravitsemusanalyysin ja -suunnitelman, jossa ehdottomasti kiellettiin syömästä liian vähän. Itse asiassa suositeltu kalorimäärä oli 3500 kcal päivässä, jolloin siinä on noin 500 kcal vajetta. Kuulemma noin puoli kiloa viikossa on suositeltava tahti, koska nopeammin laihduttaessa kilot tulevat takaisin. Huomasin viime kesän jäljiltä saman ilmiön, kun painoa lähti parhaimmillaan varmaan 8 kg kuussa. Nopeasti laihduttamalla lähtee väkisin myös lihasta.

Kiinnostuin myös HAES:sista (health at every size), vaikka en ehkä kaikkea hommassa allekirjoitakaan. Perusajatus on kuitenkin järkevä: terveellisemmän elämäntavat sen kummemmin laihduttamatta. Väitetäänhän myös, että paino nousee jokaisen kuurin jälkeen ylemmäksi.

Räyh

Tänään oli eka treenikerta personal trainerin kanssa. Ohjelmassa oli jalkatreeni ja homma tuntui tehokkaalta. Aiemmin olen kyllä kolistellut isojankin puntteja jalkaprässissä, mutta tänään tuli ensimmäistä kertaa tehtyä kokonaisvaltaisempia juttuja. Väännettiin kyykkyä leveällä asennolla, askelkyykkyä, maastavetoa suorin jaloin - ja luonnollisesti prässiä. Myös jotain vatsalihashommia kuntopallolla tuli tehtyä. Tehokasta.

Taas vähän parempi fiilis tästä hommasta.

Kuntotesti

Kävin tänään kuntotestissä ja kehon koostumuksen mittauksessa. Kuntotestissä poljin sykemittarin kanssa kuntopyörää 12 minuuttia siten, että vastusta tuli koko ajan lisää. Loppuvaiheessa vastus oli jo niin kova, että jouduin lopettamaan kesken. Sanomattakin selvää, että tuloksena oli huono kunto, vaikka syke ei missään vaiheessa kovin kovaksi noussut.

Lisäksi mittautin kehon koostumuksen. Rasvaprosentti 35 - mikä on siis todella iso. Muistaakseni rasvaprosentin viitearvot ovat hyvä (alle 10), tyydyttävä (11-13) ja välttävä (13-16). Tavoitteena on siis välttävä rasvaprossa nyt kun olen maksanut itseni kipeäksi.

Ainut asia mikä testissä lämmitti mieltä oli se, että rasvaton painoni on 84 kg eli jotain lihasta on vielä meikäläisenkin ruhossa.

Eka tapaaminen

Vihdoin salinvaihtoasiat alkavat selvitä. Kävin viime viikolla tekemässä sopparin Elixiaan ja tänään näin personal trainerini, jolta otin liittyessä kymmenen kerran opastuksen. Traineri vaikutti ihan mukavalta ja pätevältä tyypiltä, joten eiköhän tämä tästä lähde - toivotaan parasta. Ylipaino kyllästyttää.

Viime kesän ruoskimisdietistä tuli ammattilaiselta vähän kritiikkiä. Kuulemma hiilihydraatteja neuroottisesti välttämällä saa myös lihasmassan putoamaan, jos homman tekee väärin. Parhaimmillaan (alun jälkeenkin) taisi viime kesänä tahti olla paria kiloa viikossa, joten varmaan lihiksestä on tippunut pari nakkia.

Sain tehtäväksi pitää parin päivän ajan ruokapäiväkirjaa ja ensi viikolla on kuntotesti.

Kuulumisia

En taas vähään aikaan ole jaksanut kirjoitella. Kelasin, että joku varmaan vieläkin lukee tätä säälittävää blogia, joten pientä päivitystä.

Safkapuoli on mennyt suunnilleen ok, mutta sitä ei voi vielä laihduttamiseksi kutsua. Paino on pysynyt aika samassa. Salilla on tullut jonkun verran (liian vähän) käytyä ja Keskiviikkovapaalla myös.

Olen vaihtamassa salia, koska nykyisen varustelutaso ei ole paras mahdollinen ja hinta on silti melko korkea. Se ei kuitenkaan ole suurin syy. Salilla, johon vaihdan on personal trainer-palvelu (lisähinnasta). Hinta on aika suolainen, mutta se pakottaa sitoutumaan. Samalla saan safka- ja treeniohjelman rautalangasta väännettynä.

Selvitän nykyisen jäsenyyteni lopettamishommat ja kirjoittelen viimeistään lisää personal trainerin kanssa väsätystä ohjelmasta. Vähän jännittää. Mulle suositeltiin uudella salilla pelkän punttien nostelun ja aerobisten laitteiden tahkoamisen lisäksi jotain ryhmäliikuntaa. En tiedä uskallanko. Ryhmäliikunta kuulosta aika gaylta.

Rap on parasta bodausmusaa

En ole vähään aikaan kirjoitellut. Syykin selvä, mutta ei aivan niin synkkä kuin voisi kuvitella. Viime viikon liikunnat jäivät vähiin: vain yhteen salikäyntiin. Safkapuolen kanssa oli vähän niin ja näin, mutta mitään ylilyöntejä ei onneksi päässyt kunnolla tulemaan. Viikonloppu oli varsin kuiva, joten darrasyöminkejäkään ei tarvinnut harrastaa.

Tänään olin taas salilla ja temmoin samalla reissulla aerobista yhteensä puoli tuntia. Kai tosta liikunnasta jotain iloa on. Ainakin runsasliikuntaisina aikoina paino on todella laskenut aiemmin jopa enemmän kuin luulisi.

Testasin eri musiikkityylien sopivuutta bodailuun ja muuhunkin liikuntaan. Yritin tänään nostella puntteja myös Bad Brainsin kasarihardcoren tahtiin, mutta räppi vei silti voiton. Aerobisen jyystön taustalla fiilistelin sattumalta kaupasta mukaan tarttunutta Aceyalonen viime vuoden loppupuolella ilmestynyttä Lightning Strikes-levyä

Lightning Strikes on siis ensimmäinen Aceyalonen "vaikutelevyistä" - ja paikoin parasta Aceyta aikoihin. Homman tausta on siis se, että Aceyalone on sanonut julkaisevansa neljä levyä, jotka tekevät kunniaa miehen omaan musiikkiin vaikuttaneelle musiikille - tai jotain sinne päin. Ensimmäisellä noista levyistä on teemana reggae, enimmäkseen siis dancehall-reggae.

Olen vasta kertaalleen ehtinyt kuunnella levyn, joten en oikein osaa vielä sanoa mitään siitä. Periaatteessa suuri osa biiseistä on ihan ok tanssihallia räppimausteilla - tai päin vastoin. Sen sijaan Help Us All tuo mieleen A Book Of Human Language-mestariteoksen. Biisin tuotanto on juurevaa ja läpät tuovat tosiaan mieleen A Book Of Human Languagen.

Näköjään Eazy-biisistä on videokin. Ei kyllä mikään paras biisi k.o. levyllä. Ärsyttävä kertsi ja messissä oleva Chali 2na on eräs väsyneimmistä räppäreistä. Nojoo, menettelee keskikertaisena dancehall-ketkutuksena.

Pynnitys

Kävin perjantaiaamuna pitkästä aikaa "julkisesti" vaa'assa. Paino oli tasan 125 kg. Tähän väliin on siis pakko tunnustaa, että syksyn lipsuminen toi painoa lisää - itse asiassa enemmänkin. Jonain turpeana darrasunnuntaina menin vaakaan tuossa ehkä kuukausi sitten ja se näytti 130. Jotain turvotusta on siis tässä parin viikon aikana taas lähtenyt.

Seuraava punnitus parin viikon päästä.

Crosstrainer

Sain vielä itseni loppuillasta salille. Tarkoitus oli kiskoa soutulaitetta noin tunnin verran, mutta sen ollessa varattu päädyin kokeilemaan crosstraineria. En ole koskaan ennen kokeillut koko laitetta, vaikka salihistoriaa jonkin verran onkin. (Kävin muutama vuosi sitten aika aktiivisesti salilla.) Laite oli ihan ok. Treenailin noin 40 minuuttia ja kuuntelin dubsteppia, Kid Kozmoen heinäkuun miksausta. Varsinkin miksauksen aloittava Ruskon True Powwa putosi hyvin. Oli koko muukin setti perus hyvää dubsteppia - tosin basso olisi saanut olla vielä järeämpää. Pitänee hommata Ruskon levy muutenkin. Onhan mies dubstepin kärkinimiä.

Lähisalilla on nykyisin muuten infrapunasauna, jonka väitetään auttavaan suunnilleen kaikkeen mahdolliseen ja polttavan 600 kaloria parisskymmenessä minuutissa. Uskoo ken tahtoo. Luulisi, että infrapunasaunaa olisi markkinoitu laihduttamiseen, jos se todella polttaisi noin paljon kaloreita.

Pumping Iron

Olin tänään pitkästä aikaa punttisalilla. Tein ihan perusliikkeitä tavoitteenani lähinnä katsoa etteivät edes vähäiset lihakset lähde, jos (ja kun) nyt tosiaan yritän päästä kiloista eroon. Teki ihan hyvää. Onneksi jaksoin lähteä.

Toivottavasti unikin tulee nyt paremmin.

Lopuksi vielä hauska klippi, jossa Iso Arska kertoo kuinka hienoa raudan pumppaaminen on. (Todellinen syy klipille on se, että jaksoin vähän aikaa sitten selvittää miten videoita laitetaan blogiin ja olen ihan innoissani siitä. Hulluilla on halvat huvit.)

Laskeminen tekee hyvää

Tuli taas oltua telemarkeilla. Tällä kertaa paikkana oli 70- ja 80-lukujen taitteeseen pysähtynyt Kalpalinna. Koko mesta huokui nostalgiaa - ja tarjosi samalla Etelä-Suomen parhaat profiilit. Vanha kunnon kilparinne nimittäin viettää aika mukavasti.

Motivaatiovideo

Hauska laskuklippi, joka motivoi. Letkeää menoa.

Hiilihydraatitonta elämää

Pari viime päivää on mennyt suunnilleen ilman hiilihydraatteja. Nyt taas tuntuu sujuvan ihan hyvin. Pitänee taas kohta uskaltautua vaakaan myös julkisesti. Viimeksikin homma rupesi kusemaan, kun lopetin painolukemien postaamisen blogiin.

Pehmeä lasku karppaukseen

Eilinen oli viimeinen hölmöilypäivä. Söin Viiskulman Primullassa toastin ja join pari bisseä. Tänään on tullut elettyä salaatilla, joka toki sisälsi myös raejuustoa sekä jääkaapissa olleella pinaattikeitolla, jonka hiilihydraattipitoisuuteen pehmeä lasku viittaa. Karppaus taas on taas varsinkin netissä käytettävä termi vähähiilihydraattisesta (low-carb) ruokavaliosta.

Jos karppaus toimi viimeksi, niin en todella näe mitään syytä siihen miksi se ei toimisi myös nyt. Saatan joutua ottamaan eväät mukaan joskus, mutta ei yhden evässalaatin tekeminen ja kuljettaminen nyt niin iso vaiva ole.

Hiton hiilihydraatit

Viime kesänä karsin ruokavaliostani hiilihydraatit lähes kokonaan - ja hyvin tuloksin. Hiilihydraattien myötä taas kaikki on mennyt enemmän tai vähemmän päin helvettiä - niin painon kuin suunnilleen kaiken muunkin osalta.

Olen näköjään sen tyypin ihminen, joka kuitenkin tarvitsee yksinkertaisia ohjenuoria vähän kaikkeen. Kohtuudessa pysyminen ei ole vahvimpia osa-alueitani oikeastaan missään. Äärimmäisyydestä olisi toki hyvä päästä eroon, mutta kai sitä opetellessa voi muutamasta kilostakin päästä.

Muuten kaikki on jälleen kerran aikalailla päin helvettiä. Unettomuus vaivaa. Vaikka heräisin seitsemältä, en yleensä saa unta ennen kolmea, mikä on todella perseestä. Viikonloppu meni taas kerran lähinnä univelkojen takaisin ottamiseen. Pitänee hakea melatoniinia, koska se yleensä toimii. Mihinkään stydeihin unilääkkeisiin en mielelläni koskisi, vaikka kai nekin unettomuuden voittavat.

Laskuharrastuksen uudelleen aloittaminen kiinnostaisi todella. Rupesin tässä mietiskelemään, että pikkupojasta lähtien ollut haave viettää kausi Alpeilla voisi ensi talvena toteutua, jos saan kaiken toimimaan: kilot pois ja asiat järjestykseen toisin sanoen. Pitänee kypsytellä ideaa.

Muuten olen osoittanut sen verran aikuistumisen merkkejä, että olisi syytä olla huolestunut. Kiinnostus jazziin on lisääntynyt, vaikka täytynee mainita, että olen kyseisestä musiikin lajista tykännyt teini-iästä saakka. Soittimessa on tosin pyörinyt lähinnä tuttua ja turvallista kamaa: Miles Davisia, John Coltranea ja Herbie Hancockia. Jazz on niin loputon suo, että siitä kiinnostuminen pelottaa. Ehkä joskus viidenkympin tienoilla olen hienostunut jazz-tuntija - vähän samanlainen kuin Fast Show:ssa.

Telemark on siistii

Lauantai-iltana eräs kaverini, jota en oikeastaan edes ollut kunnolla nähnyt hetkeen, soitti ja pyysi laskemaan. Kerta oli ensimmäinen pariin vuoteen, mutta taidot olivat silti tallella. Jaksoin myös yllättävän hyvin, vaikka kunto onkin paska ja kiloja piisaa.

Teki muutenkin hyvää tehdä jotain sunnuntaipäivänä. Itseluottamuskin nousi, kun tajusin vielä nytkin pystyväni johonkin, vaikka melkein puoli vuotta olen ollut hunningolla ja ottanut menetettyjä kiloja takaisin. Motivaatio nousi.

Ehkä kesällä voisin olla sellaisessa kunnossa, että juhannukseksi voisi lähteä Riksgränsenille tai Stryniin.

Helvetin flunssa

Eilen oli kuumetta jonkun verran, joten taitaa jäädä ainakin tänään vielä sporttailut väliin. Kaiken muun paskan lisäksi vielä vanha kunnon unihäiriö rupesi kiusaamaan. Mukava fiilis perus kuumehorkan jälkeen, kun ei saa edes nukuttua.

Kiitti kaikille kommenteista!

Viskiä, kaljaa, jallua ja paskaa

Tipaton tammikuu rikkoutui viime viikonloppuna ja röökiäkin on tullut taas vedettyä, saakeli. Piti mennä perjantaina Redrumiin kuuntelemaan dubsteppia, mutta olin niin jurrissa etten päässyt sisään.

Onneksi sentään kämppä on siistimpi kuin aikoihin ja tänään jaksoin sentään vääntää iltapalaksi salaatin jonkun epäterveellisemmän sijaan. Mikään ei ole todellakaan aikoihin sujunut ja uskokin on koetuksella.

Eilen jännitti ja vitutti niin paljon, että jouduin vetämään yksin himassa kalsarikännit. Onneksi ei tullut kuitenkaan syötyä mitään suunnattomia darramättöjä kuten tapanani usein on.

Perkele. Tällä viikolla edes kaksi jonkun asteen liikuntasuoritusta. Enempää en juuri nyt itseltäni vaadi.

Hassu vinkki

Huomasin tommosen Tim Ferrisin blogissa. Ihan mielenkiintosen olonen vinkki, tosin hankalasti noudatettava. Voisin jossain vaiheessa kokeilla.

Aloitus

Tänään aloitin päiväni kuntosalilla, tosin vain tekemällä aerobista tunnin verran. Oli mukava fiilis mennä puoli seitsemältä salille. En olisi ikiä uskonut tätä itsestäni. Intissäkin suunnilleen koko laitoksen hajottavin asia olivat aamulenkit ja nyt menen vapaaehtoisesti salille siihen aikaan kun kaikki normaalit ihmiset ovat joko nukkumassa tai jatkoilla.

Tupakanhimoakaan ei enää oikein tunnu. Eilen olin ilman purkkaa ja tänään varmaan myös. Pidän kuitenkin purkkaa varmuuden vuoksi mukana. Tipaton tammikuu tuntuu tällä hetkellä loistojutulta. Dokaaminen, varsinkin muiden kanssa dokaaminen, on kyllästyttänyt aika pitkään. Yksin tuli nieleskeltyä ihan mielellään paskoihin fiiliksiin ja unettomuuteen. Muutenkin bileistä ja baari-illoista oli päässyt tulemaan enemmän velvollisuuksia kuin hauskanpitoa. Tällä hetkellä koko touhu ei tosiaan voisi vähempää kiinnostaa.

Terveysspedeilyä ja muuta yhtä tylsää

Laitoin iltapalaksi kikherne-sipuli-tomaatti-sosekeitto-kastiketta. Ajattelin ensin tehdä kastiketta ja kastikkeena sitä käytinkin, mutta sörsseli oli silti ulkonäöltään sosekeittoa. En tiedä kalorimääristä, mutta en uskoisi kyseisen soosin olevan mitenkään kovin lihottavaa. Tosin palkokasveissa nyt on ihan kohtalaisesti energiaa.

Olen ollut kolme päivää ilman röökiä. Viimeksi olen ollut kokonaan tupakoimatta näin pitkään varmaan joskus 16-vuotiaana. Leikkilakkoja on kyllä ollut - siis sellaisia, joissa savukkeet on kielletty, mutta pikkusikareita saa polttaa. Kaikki on sujunut yllättävän hyvin. Tänään iski ensi kertaa vähän pahempi röökinhimo, mutta sekin meni ohi.

Unettomuus on sen sijaan vaivannut. Olen nukkunut suunnilleen joka toinen yö. Duunissa on pari kertaa meinannut laatta lentää liiallisesta kahvin juonnista. Ehkä tupakoimattomuudella on osansa unettomuudessa. Myös tupakoinnin tosin väitetään aiheuttavan unihäiriöitä.

Tipaton tammikuu, jota ehkä jatkan helmikuulle on ihan hyvä asia niin opiskelun, työn, skarppaamisen kuin tupakkalakonkin suhteen. Voisin ehkä olla kovempi kuin muut ja olla juomatta vähän pidempäänkin. Jotenkin tipaton tammikuu tuntuu itsensä kusettamiselta.

Muistui mieleen Mos Defin Umi Says, jota en ollut kuunnellut vuosiin. Jotain tämän hetken viboja biisissä on. En tiedä miksi.

Uuden vuoden uhoa

En ole koskaan oikein uskonut uuden vuoden - tai mihinkään muihin - lupauksiin. Siksi en lupaa mitään. Se sijaan uhoan olevani tavoitepainossa vuoden päästä. Samoin uhosin lopettavani tupakoinnin ja tänään en ole polttanut. Viimeinen spaddu meni joskus aamuyöllä. Hyvästi rakas!

Tupakasta eroon päästäkseni sanon toiselle rakkaalle ystävällni, alkoholille, hyvästit ainakin hetkeksi. Kännissä sortuisin kuitenkin polttamaan, joten pitänee olla kuivin suin ainakin kuukausi tai pari. Jääpähän samalla aikaa kuntoiluun, kun krapuloille tai ystäville tai joudu aikaa uhraamaan.

Muutenkin dokaamisesta on tupakointikieltojen myötä mennyt maku - aivan kuten tupakoinnistakin. Vanhaan hyvään aikaan sai vielä haistattaa paskat terveydelleen ja käryttää ketjussa juopotellessaan tai tehdessä töitä (ja juopotellessa) baarissa. Nyt kun itsetuhoinen, mutta samalla tyylikäs ja hedonistinen nautinto on meiltä viety, on aika lopettaa molemmat.

Tupakoinnin lopettaminen syö miestä ja samoin tekee itse iso T. Nikat pysynevät kyllä kurissa purkalla ja laastareitakin ajattelin hankkia. Silti tuntuu, että menettäisin osan itseäni. Philip ja Morris ovat olleet parhaat kaverini teini-iästä lähtien. Pitänee keksiä jotain spaddun tilalle. Mielummin sellaista, jonka seurauksena kämppä ja vaatteet eivät haise. Ehdotuksia?