Pynnitys

Kävin perjantaiaamuna pitkästä aikaa "julkisesti" vaa'assa. Paino oli tasan 125 kg. Tähän väliin on siis pakko tunnustaa, että syksyn lipsuminen toi painoa lisää - itse asiassa enemmänkin. Jonain turpeana darrasunnuntaina menin vaakaan tuossa ehkä kuukausi sitten ja se näytti 130. Jotain turvotusta on siis tässä parin viikon aikana taas lähtenyt.

Seuraava punnitus parin viikon päästä.

Crosstrainer

Sain vielä itseni loppuillasta salille. Tarkoitus oli kiskoa soutulaitetta noin tunnin verran, mutta sen ollessa varattu päädyin kokeilemaan crosstraineria. En ole koskaan ennen kokeillut koko laitetta, vaikka salihistoriaa jonkin verran onkin. (Kävin muutama vuosi sitten aika aktiivisesti salilla.) Laite oli ihan ok. Treenailin noin 40 minuuttia ja kuuntelin dubsteppia, Kid Kozmoen heinäkuun miksausta. Varsinkin miksauksen aloittava Ruskon True Powwa putosi hyvin. Oli koko muukin setti perus hyvää dubsteppia - tosin basso olisi saanut olla vielä järeämpää. Pitänee hommata Ruskon levy muutenkin. Onhan mies dubstepin kärkinimiä.

Lähisalilla on nykyisin muuten infrapunasauna, jonka väitetään auttavaan suunnilleen kaikkeen mahdolliseen ja polttavan 600 kaloria parisskymmenessä minuutissa. Uskoo ken tahtoo. Luulisi, että infrapunasaunaa olisi markkinoitu laihduttamiseen, jos se todella polttaisi noin paljon kaloreita.

Pumping Iron

Olin tänään pitkästä aikaa punttisalilla. Tein ihan perusliikkeitä tavoitteenani lähinnä katsoa etteivät edes vähäiset lihakset lähde, jos (ja kun) nyt tosiaan yritän päästä kiloista eroon. Teki ihan hyvää. Onneksi jaksoin lähteä.

Toivottavasti unikin tulee nyt paremmin.

Lopuksi vielä hauska klippi, jossa Iso Arska kertoo kuinka hienoa raudan pumppaaminen on. (Todellinen syy klipille on se, että jaksoin vähän aikaa sitten selvittää miten videoita laitetaan blogiin ja olen ihan innoissani siitä. Hulluilla on halvat huvit.)

Laskeminen tekee hyvää

Tuli taas oltua telemarkeilla. Tällä kertaa paikkana oli 70- ja 80-lukujen taitteeseen pysähtynyt Kalpalinna. Koko mesta huokui nostalgiaa - ja tarjosi samalla Etelä-Suomen parhaat profiilit. Vanha kunnon kilparinne nimittäin viettää aika mukavasti.

Motivaatiovideo

Hauska laskuklippi, joka motivoi. Letkeää menoa.

Hiilihydraatitonta elämää

Pari viime päivää on mennyt suunnilleen ilman hiilihydraatteja. Nyt taas tuntuu sujuvan ihan hyvin. Pitänee taas kohta uskaltautua vaakaan myös julkisesti. Viimeksikin homma rupesi kusemaan, kun lopetin painolukemien postaamisen blogiin.

Pehmeä lasku karppaukseen

Eilinen oli viimeinen hölmöilypäivä. Söin Viiskulman Primullassa toastin ja join pari bisseä. Tänään on tullut elettyä salaatilla, joka toki sisälsi myös raejuustoa sekä jääkaapissa olleella pinaattikeitolla, jonka hiilihydraattipitoisuuteen pehmeä lasku viittaa. Karppaus taas on taas varsinkin netissä käytettävä termi vähähiilihydraattisesta (low-carb) ruokavaliosta.

Jos karppaus toimi viimeksi, niin en todella näe mitään syytä siihen miksi se ei toimisi myös nyt. Saatan joutua ottamaan eväät mukaan joskus, mutta ei yhden evässalaatin tekeminen ja kuljettaminen nyt niin iso vaiva ole.

Hiton hiilihydraatit

Viime kesänä karsin ruokavaliostani hiilihydraatit lähes kokonaan - ja hyvin tuloksin. Hiilihydraattien myötä taas kaikki on mennyt enemmän tai vähemmän päin helvettiä - niin painon kuin suunnilleen kaiken muunkin osalta.

Olen näköjään sen tyypin ihminen, joka kuitenkin tarvitsee yksinkertaisia ohjenuoria vähän kaikkeen. Kohtuudessa pysyminen ei ole vahvimpia osa-alueitani oikeastaan missään. Äärimmäisyydestä olisi toki hyvä päästä eroon, mutta kai sitä opetellessa voi muutamasta kilostakin päästä.

Muuten kaikki on jälleen kerran aikalailla päin helvettiä. Unettomuus vaivaa. Vaikka heräisin seitsemältä, en yleensä saa unta ennen kolmea, mikä on todella perseestä. Viikonloppu meni taas kerran lähinnä univelkojen takaisin ottamiseen. Pitänee hakea melatoniinia, koska se yleensä toimii. Mihinkään stydeihin unilääkkeisiin en mielelläni koskisi, vaikka kai nekin unettomuuden voittavat.

Laskuharrastuksen uudelleen aloittaminen kiinnostaisi todella. Rupesin tässä mietiskelemään, että pikkupojasta lähtien ollut haave viettää kausi Alpeilla voisi ensi talvena toteutua, jos saan kaiken toimimaan: kilot pois ja asiat järjestykseen toisin sanoen. Pitänee kypsytellä ideaa.

Muuten olen osoittanut sen verran aikuistumisen merkkejä, että olisi syytä olla huolestunut. Kiinnostus jazziin on lisääntynyt, vaikka täytynee mainita, että olen kyseisestä musiikin lajista tykännyt teini-iästä saakka. Soittimessa on tosin pyörinyt lähinnä tuttua ja turvallista kamaa: Miles Davisia, John Coltranea ja Herbie Hancockia. Jazz on niin loputon suo, että siitä kiinnostuminen pelottaa. Ehkä joskus viidenkympin tienoilla olen hienostunut jazz-tuntija - vähän samanlainen kuin Fast Show:ssa.

Telemark on siistii

Lauantai-iltana eräs kaverini, jota en oikeastaan edes ollut kunnolla nähnyt hetkeen, soitti ja pyysi laskemaan. Kerta oli ensimmäinen pariin vuoteen, mutta taidot olivat silti tallella. Jaksoin myös yllättävän hyvin, vaikka kunto onkin paska ja kiloja piisaa.

Teki muutenkin hyvää tehdä jotain sunnuntaipäivänä. Itseluottamuskin nousi, kun tajusin vielä nytkin pystyväni johonkin, vaikka melkein puoli vuotta olen ollut hunningolla ja ottanut menetettyjä kiloja takaisin. Motivaatio nousi.

Ehkä kesällä voisin olla sellaisessa kunnossa, että juhannukseksi voisi lähteä Riksgränsenille tai Stryniin.

Helvetin flunssa

Eilen oli kuumetta jonkun verran, joten taitaa jäädä ainakin tänään vielä sporttailut väliin. Kaiken muun paskan lisäksi vielä vanha kunnon unihäiriö rupesi kiusaamaan. Mukava fiilis perus kuumehorkan jälkeen, kun ei saa edes nukuttua.

Kiitti kaikille kommenteista!