maanantai 24. syyskuuta 2007

Kohtuus kaikessa?

Paino on jumittanut aika samassa jo noin kuukauden ja motivaatio ei ole mikään paras mahdollinen. En ole lihonnut takaisin, mutta en ole saanut kiloja poiskaan. Liikunta on liiallisten koulukiireinen ja ennen kaikkea huonon ajankäytön suunnittelun takia jäänyt liian vähälle. Kesällä kaikki oli vain niin helppoa. Otti vaan treenikamat mukaan töihin ja meni töistä suoraan liikkumaan.

Koulussa olen yleensä valinnut lounaaksi salaatin. Raflan salaatit ovat ihan ok. Voisin suositella niitä kaikille paikan safkoista valittaville. En yleensä ole muutenkaan viikolla syönyt mitenkään järin typerästi.

Viikonloput ovat edelleen pahin ongelma. Kaljaa tulee juotua suhteellisen usein ja se ei tee hyvää millekään. Kalja lihottaa ja samoin tekevät kännikebab ja krapulapizza. Darrassa annan muutenkin itselleni luvan syödä liikaa. Darrassa liikuntakin on pannassa eikä opiskelustakaan tule juuri mitään.

Suurin ongelma ei kuitenkaan ole alkoholi vaan sosiaaliset suhteet. Olen sen verran sosiaalinen eläin, että haluan nähdä kavereita joskus. Aika harva kaveri on kiinnostunut samoissa urheilulajeista, joten luonnollisin aktiviteetti tavatessa on kaljan juonti. Ääh. Pitää vaan tehdä parempia valintoja. Kaikkea ei voi saada.

tiistai 11. syyskuuta 2007

Ruodussa taas

Ensimmäisen kouluviikon aikana meinasin taas palata vanhoihin elämäntapoihin ja aloittaa syöpöttelyn ja kaljan tissuttelun. Kuitenkin tarmokkaasti itseäni psyykkaamalla pääsin yli tähän mennessä pisimmästä motivaatiottamasta kaudesta: viikosta.

Opintojen taas alkaessa urheileminen on tosin ollut vähän tauolla ihan yksinkertaisesta syystä. Kesätöissä hyvin toiminut rutiini mennä töistä suoraan työpaikan salille katkesi eikä uutta vielä ole. Syksy on vielä koulussa suhteellisen rankka, joten ajan löytyminenkin on vähän niin ja näin. *selityksiä*

Pitänee varmaa aloittaa salikamojen roudaaminen koulussa ja käydä hoitamassa kuntoilut hyppytunneilla tai koulun jälkeen. Toinen hyvä ajankohta olisi aamu, jolloin laihduttamisen kannalta rasvanpoltto on tehokkainta, mikäli liikuntaa harrastaa suoraan sängystä mitään syömättä.

Raflan parjatuista safkoistakin on pakko kirjoittaa kerrankin jotain positiivista. Opiskelijaruokalan salaatin ovat varsinkin hintaansa (2,15€) enemmän kuin ok ja jotenkin kynnys syödä salaattia julkisesti on tämän blogin ja monen muun asian myötä laskenut ja hyvä niin.

lauantai 8. syyskuuta 2007

Takas kouluun

Voi voi. Opinnot alkoivat taas ja jotenkin meinaa heti palata entisiin elämäntapoihin. Ei ole helppoa rutiinia lähteä töiden jälkeen salille ja sen lisäksi vielä tasaisin väliajoin joku kärtää bisselle. Pöhöä on tullut ehkä kilo-puolitoista viikossa. Pakko ruveta tsemppaamaan.

On koulun alussa toki hyviäkin puolia. Positiivista palautetta on tullut tutuilta, joita ei ole nähnyt muutamaan kuukauteen. Ehkä viitisentoista kiloa sitten rupeaa näkymään jo. Pakko kuitenkin ottaa taas tiukka linja alkoholin suhteen, koska se on omalla kohdallani kaiken pahan alku, vaikka itse dokaaminen ei olekaan. Juotuaan nyt yleensä tulee syöneeksi huonommin ja darrassa mikään ei voita pizzaa. Kaiken lisäksi ainut alkoholijuoma, josta pidän on olut ja se taas (muistaakseni) maltoosia, mistä johtuen glykeeminen indeksi on todella korkea. Toisin sanoen olut kai nostaa verensokeria piikkeinä, mikä ei kakkostyypin diabeteksen riskirajoilla keikkuvalle ole lainkaan hyväksi.

lauantai 1. syyskuuta 2007

Vähän darrassa

Eilen tuli oltua ulkona. En juonut mitenkään erityisen paljoa, oksennellut ympäriinsä tai tapellut. Tylsä ilta siis. Käväisin Stögiksessa katsastamassa Afrika Bambaataan dj-keikkaa, mistä jouduin Redrumiin. Ei napannut ravintolaelämä. Jotenkin taas oli vain tylsää.

Perjantaina paino oli 118,9 eli taas vähän alaspäin. Oikeastaan ihan hyvä ettei laskenut sen enempää. Aiempi kahden ja puolen kilon viikkopudotus oli vähän liikaa.

Yritän käydä harrastamassa jotain liikuntaa neljä kertaa viikossa, mikäli vain ehdin. Tällä viikolla se onkin onnistunut olettaen, että vielä huomenna jaksan mennä salille. Pitäähän nyt sinne jaksaa mennä.

Muutaman kilon päästä, sanotaanko 115-kiloisena, ajattelin mennä pitkästä aikaa vaateostoksille. Suurin osa vaatteista on tällä hetkellä liian isoja.