tiistai 26. elokuuta 2008

Arvostan unta

Hyvää huomenta kaikille!

Nukuin hyvät yöunet ensimmäistä kertaa useaan vuoteen. Olen nimittäin kärsinyt unettomuudesta jo kymmenisen vuotta ja toisaalta nukkunut suunnattomasti, kun siihen on ollut mahdollisuus. Tähän on tietenkin liittynyt ikäviä sivuseikkoja kuten pommiin nukkumista, myöhästelyä ja kroonista väsymystä. Tämän kesän aikana unettomuus rupesi käymään jo täysin sietämättömäksi.

Unilääkkeitä on tullut syötyä jonkun aikaa, mutta niissäkin on muutamia ongelmia. Ensinnäkin ne menettevät tehonsa melko nopeasti. Toiseksi tujummat (ainoat toimivat) unilääkkeet saattavat aiheuttaa riippuvuutta ja muistia ne ainakin heikentävät.

Koska elämästä tuli sietämätöntä, kävin unitutkimuksessa vähän aikaa sitten. Nukuin yhden yön unipatjalla, joka rekisteröi nukkuessa sydämenlyönnit, kieriskelyn, hengityksen sekä unen eri vaiheet. Selvisi, että syvän unen osuus oli alle puolet terveen ihmisen vastaavasta, mistä johtuen olen ollut kroonisesti väsynyt ja unen tarve on huonosta unen laadusta johtuen ollut suunnaton. Ilman herätyskelloa nukuin yleensä 12-14 tuntia koiranunta.

Lääkärin mukaan kyse oli autonomisen hermoston häiriöstä, jonka luultavasti pitkittynyt stressi on aiheuttanut. Toisin sanoen olen kärsinyt sympaattiisen hermoston ("päivämoodi") ylitoiminnasta ylitoiminnas parasympaattiseen hermostoon nähden ("yömoodi").

Sain uuden lääkityksen, joka ei ole varsinaisesti keskushermostoon vaikuttava eikä perustu bentsodiatsepiineihin, joilla on useita haittavaikutuksia. Päin vastoin lääkitys korjaa hermoston toiminnnan ja vaikuttaa myös unen laatuun eikä vain turruta uneen. Heti ensimmäinen yö uuden lääkityksen kanssa tuntui hyvältä enkä aamulla ole vuosiin ollut yhtä levännyt ja pirteä.

Käsittääkseni omat oireeni saattavat vaikuttaa myös rasva-aineenvaihduntaan, mikä on saattanut olla syynä lähiaikojen vakaviin painonhallintaongelmiin. Jos joku lääkäri sattuu lukemaan tätä blogia, niin olisin kovin kiinnostnut kuulemaan unettomuuden vaikutuksesta kortisolin tuotantoon ja toisaalta unettomuuden sekä kortisolin vaikutuksesta painonhallintan.

Eipä tämän ylipitkän postauksen jälkeen mitään uutta. Jos kärsitte unettomuudesta, niin siihen löytyy apua! Ihmettelen itse vain sitä, miksi hankin apua vasta, kun tilanne kävi täysin sietämättömäksi. Kuinka paljon parempi elämän laatuni olisi ollutkaan monta vuotta!

Toivottavasti kaikki sujuu jatkossa paremmin!

keskiviikko 13. elokuuta 2008

Sekalaisia kuulumisia

Moi taas. Kiitos kaikille kommentoijille. Jaksan uskoa omaan venähtäneeseen projektiini osittain siksi, että joku tuntuu tätäkin liian harvatahtista blogia lukevan.

Kesällä kuntoprojekti - sellainen tämä ehkä kuitenkin enemmän on - on sujunut suhteellisen hyvin puntin osalta, mutta ruokavalio ja aerobinen eivät ole toimineet. Paino ei oikein laske. Itse asiassa painan niin paljon, etten edes kehtaa sitä tunnustaa. Olen kyllä miettinyt erään rajan, jolloin kerron. Tosin painosta on nykyisin suurempi osa lihasta, koska rasvaton kehonpaino lähentelee yhdeksääkymppiä.

Punttisalilla veivaaminen on näköjään tuonut muutaman kilon lisää rasvatonta painoa. En edes aio pudottaa painoa kovin paljoa alle sadan. Rasvaton kehonpaino käsitteenä vähän hämää, sillä osa siitäkin on nestettä, joka lähtee laihduttaessa. Punttaamalla rasvaton paino (yllättäen) nousee.

Ei kai auta muu kuin tosissaan ruveta vähentämään hiilareita, mutta maltillisesti. Samalla olen jälleen kerran huomannut, että viikonloppu tuhoaa helposti viikon kovan työn. Siksi olenkin ruvennut suosimaan (ainakin osittain) viikonloppuisin mökkeilyä baareilun sijasta. En nyt jaksa avautua asiasta sen enempää.

Tunnin mittaiset sessarit aerobisilla laitteilla tuntuvat aika tyhjiltä. Jotain crossaria veivaa salin jälkeen mielellään puolisen tuntia, mutta pidempi harjoitus tuntuu jo vähän dorkalta. Sen sijaan kävelin pari tuntia metsiä ristiin rastiin viime viikonloppuna mökillä ja homma ei ollut lainkaan tylsää. Lisäksi tavoitteenani on kävellä uusilal vaelluskengillä ennen syyskuun puolivälin reissua vähintään 50 km.

Kai tässä pitää jaksaa, vaikka mieliala vaihtelee niin tämän ikuisuusprojektin kuin kaiken muunkin suhteen aika rajusti. Unettomuuteen on onneksi tulossa apua ja parempi lääkitys. Kävin viime viikolla unipatjatutkimuksessa ja minulta diagnosoitiin stressiperäinen hermoston toimintahäiriö. Toisin sanoen hermostoni toimii koko ajan ns. päivämoodilla, jolloin nukkuminen on hankalaa ja unen laatu todella heikko.

Monen vuoden unettomuuteen olikin apu! Miksi en hakenut sitä aiemmin?

tiistai 5. elokuuta 2008

tööt

olin just bodaa.

HUAA!